|
BON SCOTT IN MEMORIAM 30-YEAR ANNIVERSARY MINI TOUR 17.-20.2.2010
Olemme pyrkineet esiintymään aina Bon Scottin kuolinpäivän aikoihin jossakin päin Suomea, ja nyt jos koskaan siihen oli erityinen syy, tulihan laulajalegendan kuolemasta kuluneeksi 30 vuotta.
Neljän vedon minirundin aloittaa jo tutuksi tullut Helsingin On The Rocks. Väkeä oli saapunut paikalle vähemmän kuin yhdelläkään aikaisemmalla On The Rocksin keikallamme. Hyinen keskiviikko, Suomen jääkiekkomaajoukkueen ensimmäinen olympialaispeli televisiossa samaan aikaan ja ennen kaikkea - tismalleen samalla sapluunalla vain kuukautta aikaisemmin samassa paikassa esiintynyt eräs toinen, jokin aika sitten haaskallemme ilmaantunut AC/DC-tribuuttiyhtye. Keikalla vallitsee ihan jees meininki, mutta ikimuistoisimpien Helsingin-vetojen joukkoon kiertueen startti ei nyt nouse. Aika pian klo 22 jälkeen alkaneen vedon jälkeen vetäydymme rivakasti majoituspaikkoja kohti, takahuonekemut jäävät siis kerrankin väliin. Ja kirjattakoon historiankirjoihin vielä, että meitä ennen lavalla esiintyi stand up -koomikkoja. Youtubesta löytyy yleisön jäsenen kuvaama näyte keikasta täältä: Dirty Deeds Done Dirt Cheap Setti: 01 LIVE WIRE
Kiertueen toinen etappi soitettiin Porin Bar Kinossa. Bar Kino on helvetin hulppean näköinen entiseen leffateatteriin tehdy klubi. Pääasiassa mesta toimii diskona, mutta torstaisin paikalla nähdään elävää musiikkia. Helsingistä lähdetään iltapäivällä, perillä ollaan puoli seitsemän aikaan illalla. Soundcheck, hotelliin syömään ja pikaisesti saunaan. Kun kävelemme reilun puolen kilometrin matkan majoituspaikasta Bar Kinoon, ei vastaan tule yhtään ihmistä. Porin keskusta oli täysin autio. Tämä ei lupaillut hyvää keikalle... Ennen keikkaamme Bar Kinossa oli ollut jonkin koulun yksityistilaisuus penkkari-illan kunniaksi, mutta kun me lautelle nousemme, olivat lukiolaisteinit karistaneet kapakan pölyt jaloistaan. Väkimäärä jääkin Porissa vielä nihkeämmäksi kuin Helsingissä, mutta ihme ja kumma: edelliseen iltaan verrattuna bändi on aivan liekeissä, ja kaikki paikalle saapuneetkin tuntuvat pitävän kuulemastaan. Takahuoneessa jumitetaan lipittämässä raiderijuomia aamuyön tunteihin, sitten hotellille suoraan nukkumaan. Paluumatkakin saadaan nauttia samassa ylhäisessä yksinäisyydessä kuin mennessäkin. Setti: 01 LIVE WIRE
Porista matkaamme seuraavana päivänä Tampereelle, jossa olemme lyhyestä välimatkasta johtuen perillä jo hyvissä ajoin iltapäivällä. Ennen klo 18 alkanutta soundcheckiä aikaa kulutetaan ruokailuun, shoppailuun ja kaljalla istumiseen, kuinka eksoottista. Tampereen Yo-talo oli Bar Kinon tapaan uusi keikkapaikka Dirty Deeds Indeedille. Meillä on aina ollut Tampereella hyvä meininki, mutta jokunen vuosi ehti taas edellisestä keikastamme silti vierähtää. Kahden normaalia vähäväkisemmän keikan takia alkaa jo pikkaisen hermostuttaa, että josko sama toistuu myös legendaarisella Yo-talolla, sehän olisi noloa. Vaan huoli pois, kun nousemme lavalle lauteet mainiosti lämmittäneen kuopiolaisen Spookboxin jälkeen, on salissa rutkasti väkeä. Keikka onkin yksi parhaistamme ikinä, helevetin hyvä meininki kaikin puolin. Yo-talo rulettaa! Settiin on lisätty Bon Scottin kuolinpäivän kunniaksi Ride On, jonka kitarasoolossa tämän kirjoittaja onnistuu kerrankin ilmeisen hyvin, väki taputtaa sen päätteeksi kuin jazzkonsertissa konsanaan. Jotain rotia... Keikan jälkeen tehdään kaikkea sellaista, mitä rockyhtyeet tapaavat rockkeikkojen jälkeen tehdä. Setti: 01 LIVE WIRE
Minikiertueen viimeinen etappi soitetaan Jyväskylän Tanssisali Lutakossa, tuossa keskisen Suomen rockpyhätössä. Vailla minkäänlaista kotiseuturakkautta on todettava, että kyllähän Lutakko on Suomen paras rockklubi. Soundcheckissä tapaamme Samin, joka tulee soittamaan keikan viiteen viimeiseen biisiin. Jahka soundit ja taltiointivehkeiden (keikka äänitettiin ja videoitiin) säädöt on hinkattu kohdilleen, hajaantuu orkesteri hetkeksi kotiväkeä tapaamaan ja lataamaan akkuja. Kun nousemme lavalle jonkin verran ennen puolta yötä ja valot osuvat yleisöön, huomaamme iloksemme, että väkeä on saapunut myös kotikaupungissa paikalle oikein mukavasti. Soitto kulkee rempseästi ja nupit saadaan lopussa vedettyä vielä kirjaimellisesti yhdelletoista, kun Sami liittyy mukaan Highway To Hellissä. Illu tosin oli jo ehtinyt hioa rutiinin sen verran tiukaksi, että aloittaa biisin aikaisempien iltojen tapaan heti edellisen perään, muistamatta, että Samin piti tulla tässä kohdassa lauteille. Noh, rapatessa roiskuu ja saatiinhan Samin kitaravahvistinkin kuulumaan jo toisessa kertsissä... Römäkän keikan jälkeen takahuoneessa nähtiin muikeita hymyjä ja tyytyväisiä pelimanneja. Lisäksi eräs nimettömäksi jäävä kollektiivin edustaja tarjoili näytösluonteisesti suomalaisen rockhistorian nopeimman nousuhumalan. Mutta ei siitä sen enempää... Setti: 01 LIVE WIRE
|